Dello Delli (1440 -l.) Ristiltä lasku
Tämän kuvan selitystekstit on laatinut Taiteen ja symboliikan asiantuntija fil tri. Liisa Väisänen
Kuvan oikeudet omistaa Seurakuntaopiston Agricola.Saat vapaasti käyttää kuvaa opetustarkoituksiin kunhan muistat mainita Agricolan tämän thinglink -kuvan tekijänä. Kuvan muokkaus ja käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.Iloa opetukseen toivottavat Agricolan uskonnonopedagogiset kouluttajat
<div><span style="font-size:16px;">Uskonnonopetus.fi</span></div><div><br></div><div><br></div><div><br></div> www.facebook.com Uskonnonopetus.fi, Järvenpää. 324 likes · 9 talking about this. Uskonnonopetus.fi tuottaa koulutuksia, opetusmenetelmiä ja maksutonta materiaalia, jotka tukevat uuden opetussuunnitelman mukaisia...
<div><span style="font-size:16px;">Uskonnonopetus.fi - Taitoja elämään ja iloa oppimiseen</span></div><div><br></div><div>Uskonnonopetus.fi tuottaa menetelmiä, koulutusta ja materiaalia, jotka tukevat OPS2016-mukaisia tulevaisuuden taitoja ja lasten ja nuorten kasvua elämään.</div><div><br></div> www.uskonnonopetus.fi Uskonnonopetus.fi tuottaa menetelmiä, koulutusta ja materiaalia, jotka tukevat OPS2016-mukaisia tulevaisuuden taitoja ja lasten ja nuorten kasvua elämään.
Italian Firenzestä kotoisin oleva taidemaalari Dello Delli maalasi Espanjan Salamancan katedraalin moniosaisen alttaritaulun 1440 -luvulla. Alttaritaulun aiheena on Jeesuksen elämä, josta tässä on kuvattuna Kristuksen ristiltä lasku.<br /><br />Teoksessa näkyy sekä 1300 -luvulla kuvakieltä hallinnut kansainvälinen gotiikka, että varhainen renessanssi. Gotiikalle on tyypillistä kultainen tausta (kuten ortodoksisissa ikoneissa) sekä koristeellisuus. Varhaisen renessanssin vaikutukset puolestaan näkyvät pyrkimyksessä kertoa kuvalla tarinaa sekä ihmisen anatomian totuudenmukaisessa kiuvaamisessa.
Onko taivas sininen vaiko kultainen ei ole vain ihmisen havaintomaailman kysymys, kuten me ajattelemme nykypäivänä. Se oli teologien pohtima tärkeä kysymys. Ensin teologit ajattelivat, että Jumala on valoa ja valon väri on kulta.Taivas on kultaa, koska taivas kuvaa Jumalan valoa. Siksi pyhiin kuviin vuosisatojen ajan tausta maalattiin kullanväriseksi. <br /><br />Niinkin varhain kuin 1100 –luvulle tulleessa läntiset kirkkoisät katsellessaan taivasta tulivat kuitenkin siihen tulokseen, että valo onkin sininen. Meni kuitenkin vielä muutama vuosisata ennen kuin se alkoi näkyä taiteessa sinisenä taivaana. Täysrenessanssissa 1400 – 1500 – luvun taiteessa ei länsimaisessa taiteessa enää kultaista taustaa teoksiin maalata. Sitä vastoin idän ortodoksiperinteessä taivas on yhä kultainen.
Muut värit teoksessa ovat himmeän metallisia, hieman kiiltäviä. Tässäkin taiteilija on noudattanut teologien ohjeita kuvatessaan pyhää aihetta. <br /><br />Teologi Tuomas Akvinolainen puhui siitä, kuinka maanpäällä näemme heijastuksen taivaallisista väreistä. Tämä näkyy nimenomaan varhaisen renessanssin aikana (n 1420 -1460) metallinhohtoisina väreinä.
Tikapuut ovat merkittävä kristillinen symboli. Portaat symboloivat taiteessa tietä tietoon ja taivaaseen tai toisaalta sieltä pois. <br /><br />Mm. Jaakobin portaat vievät taivaan ja maan välillä enkeleitä Jaakobin unessa. Tässä portaat lomittuvat aiheeseen myös realistisesti: niitä on käytetty Jeesuksen ristiltä laskuun.
Valkoinen kankaanpala muistuttaa käärinliinasta, jonka opetuslapset löysivät tyhjästä haudasta. Se siis kertoo ylösnousemuksesta kuoleman jälkeen. <br /><br />Tässä liina on tahallisesti laitettu Palliumin muotoon. Pallium on valkea liina, jota apostolien uskottiin käyttäneen kaulansa ympärillä. Se symboloi Kristusta, joka kantaa karitsaa hartioillaan. <br /><br />Yhä edelleen tänä päivänä katolisen kirkon piispoilla on virkavaatteen osana pallium. Sana on alun perin latinaa ja tarkoittanut yleensä roomalaisten käyttämää viittaa.
Orjantappurakruunu muistuttaa malliltaan Rooman ajalla käytettyä corona civicaa eli kunniankruunua. Jeesukselle se laitettiin pilkkamielessä.<br /><br />Sen symboliikka kärsimyksen kruununa viittaa toisaalta myös Antiikin kreikkalaiseen tapaan, jossa morsiamet kruunattiin piikkiakasia kruunuilla muistuttaen kärsivällisyyden arvosta ja kärsimyksestä.
Vihreään viittaan puetulla naisella on kasvoille nouseva käsi peitetty. Käsien peittäminen oli vanha bysanttilainen tapa osoittaa kunnioitusta ja nöyryyttä. Esimerkiksi Bysantin keisarin edessä ei tavallinen kansa saanut paljastaa käsiään.
Oikealla näemme toisen roistoista. Hänen kasvonsa ovat kohotettu taivaaseen. Se kuvaa hänen kääntymystään ja lupausta pääsystä taivaaseen.
Johanneksen evankeliumin mukaan Jeesusta oli hautaamassa myös Nikodemos. Hän oli fariseus ja juutalaisten suuren neuvoston jäsen. Aiemmin Johannes mainitsee hänet keskustelemassa Jeesuksen kanssa uudesti syntymisestä.<br /><br />Nikodemoksen tunnistaa taiteessa siitä, että hänet kuvataan itämainen, turbaanimainen päähine päässään ja kuten tässä, Jeesuksen naulat kädessään. Hänen sanotaan ottaneen Jeesuksen ristiinnaulitsemisen naulat talteen.
Joosef Arimatialainen kuvataan usein ristiltä lasku -aiheisissa kuvissa kunnioittamassa Jeesusta. Tässä hän kunnioituksen ja rakkauden osoituksena suutelee Jeesuksen kättä.<br /><br />Evankeliumit kertovat, että Joosef Arimatialainen,varakas juutalainen mies ja Sanhedrinin eli juutalaisten suuren neuvostonjäsen, sai Pilatukselta luvan ottaa Jeesuksen ruumiin ja haudata se kalliohautaan, jonka hän Matteuksen mukaan oli itseään varten hakkauttanut. Joosef myös kääri Jeesuksen ruumiin pellavaiseen liinaan. <br /><br />Oli suoranainen skandaali, että varakas mies tarjosi Jeesukselle hautansa ja vielä antoi siihen aikaan omaisuuksia maksaneen pellavaisen käärinliinan Jeesukselle. Ilman Joosef Arimatialaista Jeesus olisi haudattu köyhien joukkohautaan Jerusalemin eteläosissa.
Evankeliumit kertovat Magdalan Marian olleen läsnäristillä. Magdalan Marian valtoimenaan olevat hiukset kertovat meille, ettäteos on maalattu katolisen uskon kulttuuripiirissä. <br /><br />Peittämätön pää viittaa siihen katolisen kirkon tulkintaan, että Magdalan Maria ei ollut kunniallinen nainen vaan sama prostituoitu, joka voiteli Jeesuksen jalat Simon fariseuksen luona, ja edelleen sama Maria, joka esiintyy kertomuksessa Martasta ja Mariasta. <br /><br />Jeesuksen elämän aikoihin tavaksi oli tullut, että naiset peittivät hiuksensa. Alun perin kyse oli siitä, että kaikkea tärkeää ja pyhää suojeltiin. Esimerkiksi vanhoilla naisjumalilla, kuten Egyptin Isiksellä oli usein kasvot peitetty liinalla jumalpatsaissa, jotta kukaan saastainen ei häpäise katsellaan pyhää.<br /><br />Naisen kasvot olivat suojatut, koska ne olivat tärkeät eivätkä epäpuhtaat silmät saaneet tahrata niitä.
Myös öljypurkki paljastaa naisen Mariaksi viitaten hetkeen, jolloin Maria voiteli Jeesuksen jalat illallisella Simon fariseksen luona. <br /><br />Voitelu liittyi riittinä kuninkaisiin. Se siis muistuttaa siitä, että kuollut on kuningas.<br /><br />Marian vaate on kirkkaan punainen. Se kuin jatkaa Jeesuksen jaloista virtaavaa verivanaa. Se symboloi sitä, kuinka Jeesuksen veri valuu syntisen päälle ja puhdistaa hänet. Veriuhrilla on ostettu syntien anteeksiantamus.
Neitsyt Maria pitää sylissään Jeesusta, poikaansa.<br /><br />Hautaa kuvaava musta liina on Jeesuksen alla.
Taustalla näkyvät kaksi roistoa, jotka ristiinnaulittiin samaan aikaan Jeesuksen kanssa. Toinen heistä teki ristillä parannuksen. Hän uskoiJeesuksen olevan Jumalanpojan. <br /><br />Toinen pysyi synnissään eli jatkoi pilkkaamista. Tässä näemme kuinka pilkkaavaa roistoa lasketaan maahan. Hän on totisesti kuollut.
Johannes, toinen Sebedeuksen pojista erottuu mieheksi peittämättömästä päästään. Johanneksen käsien asento Marian olkapäällä on suojeleva. <br /><br />Johanneksen evankeliumi kertoo, että Jeesus sanoi ennen kuolemaansa äidilleen &quot;Nainen, tämä on poikasi&quot; ja rakkaimmalle opetuslapselleen &quot;tämä on äitisi&quot;. Tämän jälkeen opetuslapsi huolehti Jeesuksen äidistä.<br /><br />Kirkon traditioon vakiintui käsitys, että &quot;rakkain opetuslapsi&quot; olisi Johannes. Apokryfikirjojen mukaan Maria muutti Sebedeuksen taloon ja kuoli siellä.
Tikapuut ovat merkittävä kristillinen symboli. Portaat symboloivat taiteessa tietä tietoon ja taivaaseen tai toisaalta sieltä pois. <br /><br />Mm. Jaakobin portaat vievät taivaan ja maan välillä enkeleitä Jaakobin unessa. Tässä portaat lomittuvat aiheeseen myös realistisesti: niitä on käytetty Jeesuksen ristiltä laskuun.
<div>Liisa Väisänen kertoo kuvasta</div><div><br></div> dreambroker.com Dello Delli Lyhyt
Liisa Väisänen kertoo maalauksesta. Kesto n. 8 min. www.dropbox.com Shared with Dropbox
Helsingin Sanomien tiedejuttu www.hs.fi HS selvitti, mitä Jeesuksen kuolemasta todella tiedetään.
Tehtäviä yläkouluun/lukioon kuolema -teemaan liittyen www.pearltrees.com Pearltrees lets you organize all your interests

This site uses cookies to deliver our services. By using our site, you acknowledge that you have read and understand our Terms of Service and Cookie Policy. Your use of ThingLink's Products and Services, is subject to these policies and terms.